Red, White & Royal Blue: politiikkaa, romanssi ja suuria tunteita

välihuomautus, olen kirjoittanut suomeksi kuukausia melkein pelkkiä tieteellisiä tekstejä, joten suomenkieleni on jumittunut tönköhköön tyyliin. Eh. Koittakaa pärjätä. :'D

"Oh my God, this is like all those romantic comedies where the girl hires a male escort to pretend to be her wedding date and then falls in love with him for real."

"That is not at all what this is like." 

Huom! pyrin pitämään kaikki arvosteluni mahdollisimman spoilerivapaina.

Myönnetään aluksi, että saatan olla lukijana vähän nirso. Tuomitsen kirjoja kansien perusteella, takakannen tekstien perusteella, enkä aina kiinnitä huomiota kirjaan, jonka kuvaus ei miellytä. Casey McQuistonin Red, White & Royal Blue-teokseen törmäsin jo aiemmin, mutta en kiinnittänyt huomiota siihen, olettaen, ettei politiikan ja nykyajan parikymppisten ympärillä pyörivä romanssi jaksaisi pitää mielenkiintoa yllä. Etenkin, koska politiikkaa nykyaikana seuratessa olotilani on lähinnä turhautumista ja ärsyyntymistä. Ja hämmentymistä, etenkin kun katsoo mitä rapakon taakse kuuluu... mutta se ei ole tämän blogin teema, eikä tule olemaan. Joten ei hätä ;)

Kuitenkin, kiitos Audible-sovelluksen kokeilujakson, päädyin pistämään kyseisen kirjan kuunteluun. Nopeasti päädyin tarinaan mukaan: tähän optimistiseen vaihtoehtoiseen todellisuuteen, missä tämän päivän Amerikka näyttäytyy monivärisempänä. Red, White & Royal Bluen keskiössä on Alex Claremont-Diaz, Amerikan istuvan presidentin Ellen Claremontin poika, sekä Walesin hurmaava prinssi Henry. Ympärillä pyörii toki monia muitakin monitasoisia hahmoja, mutta Alexin ja Henryn suhde on tarinan pääpiste. Keskitynkin tässä pienessä arvostelussa pääasiallisesti heihin.

Henry & Alex & muut

Kun kirjan hahmo on rikas, tai muuten vain korkeassa asemassa yhteiskunnassaan, koen, että häneen on vaikea samaistua. Tosimaailman uutisia lukiessa, tulee liian usein todettua, että tarpeeksi omaisuutta itselleen haalinut henkilö ei välttämättä edes muista miten me "tavalliset tallaajat" tulemme toimeen - vai tulemmeko lainkaan. Tämän kirjan hahmojen osalta, etenkin Alexin perheen osalta, samaistumista ja heihin kiintymistä edesauttaa se, että heidän lähtökohtansa ovat nöyrät. Toki näin suomalaisena, tiedän vain muiden sanomisten kautta elämästä Amerikassa, mutta koen, että Alexin perheen tarina ns. ryysyistä rikkauksiin, kuitenkin yhä muistaen lähtökohtansa, on tärkeä. Raha ei tuo onnea, sen ei pitäisi muuttaa ihmistä. Alex voi olla rikas, kaunis ja kuuluisa, mutta hänellä on omat arvokkaat muistonsa, halunsa, arvostuksensa synnyinkaupunkiaan kohtaan.

Henry on siinä mielessä vastakohta, että hän on monarkian osasena syntynyt niin sanotusti kultalusikka suussa. Henrylle rikkaus asettaa rajoituksia, hänen asemansa prinssinä lokeroi hänet paljon rankemmin kuin Alexin ympäristö Alexin. Alexia ja hänen sisartaan Junea ja ystäväänsä Noraa voidaan riepotella skandaalinhakuisilla artikkeleilla, ja äidin presidenttikauden jatko voi riippua pienistäkin asioista, mutta Alex voi pysyä omana itsenään. Henry sen sijaan on asetettu kultaiseen häkkiin, tietylle tielle, jota seurata. Hänen omat toiveensa, halunsa, kiinnostuksensa on sysätty pois päiväjärjestyksestä.

Isona osana molempien tarinaa on, rakkaustarinan ollessa kyseessä, seksuaalisuus. Henry tietää olevansa homo, on tiennyt jo pitkään, mutta joutuu pitämään sen salassa kuin se olisi jotakin häpeällistä. Itse homous ei aiheuta Henrylle itselleen häpeää, mutta häntä on kielletty tuomasta sitä esille: joutuupa prinssi treffeille lukuisten naisten kanssa, ihan pitääkseen yllä kuvaa täydellisen stereotyyppisestä brittiprinssistä. Alex taasen ei tunnu juuri edes ajatelleen omaa seksuaalisuuttaan: kahdenkympin ylittäneellä, päättäväisellä ja rennolla nuorella politiikolla on ollut niin monta rautaa tulessa, että ihmissuhteet ovat jääneet vähäisiksi. Herääminen omaan biseksuaalisuuteen tapahtuu kirjan aikana, suureksi osaksi kiitos prinssi Henryn. Pidin itse todella ilahduttavana, että biseksuaalisuuteen suhtauduttiin kirjassa yhtenä osana ihmisen luonnollista seksuaalisen suuntautumisen kaarta: liian useasti seksuaalinen ja romanttinen suuntautuminen tuntuu jäävän vain homo vs hetero-vastakkainasetteluun.

Herääminen biseksuaalisuuteen aiheuttaa Alexille toki omat hämmennyksensä, mutta kiitos tukevan kotijoukon, oman nopean älyn ja hurmaavan Henryn, Alex voi sanoa sen ääneen.

"I am the First Son of the United States, and I'm bisexual. History will remember us."

En ole itse kiinnostunut pelkästään seksuaalisen ja romanttisen suuntautumisen ympärillä pyörivistä ahdistavista ollakko vai eikö olla-tarinoista, joten koin todella piristävänä, että Henryn ja Alexin romanssin konfliktit tulivat pääasiallisesti ulkopuolelta. McQuiston kirjoittaa niin Alexin kuin Henryn, kuin muidenkin hahmojen, tunteet ja suhteet aidosti ja lämpimästi. Kaikilla on omat tarpeensa ja omat elämänsä, enkä kokenut juuri ketään yksitoikkoiseksi tai turhanpäiväiseksi. Sekä Henryllä että Alexilla on omat lähipiirinsä, Alexilla tukeva, lämmin ja rakastava, Henryllä jäykkä ja vanhanaikainen, mutta myös häneltä löytyy tukijoita: pikkusisko Bea ja paras ystävä Pez.  Oma suosikkini molempien taustajoukoista on kyllä Alexin topakka sisko June - ja Alexin äidin Deputy Chief of Staff Zahra. Google kertoo, että Chief of Staff tarkoittaa kansliapäällikköä. Zahra on hyvin teräväkielinen, voimakas nainen, joka pitää Alexin perheen aisoissa.

Kuten todettua, rikkaisiin, kauniisiin hahmoihin on joskus vaikea samaistua. Mutta koin Alexin ja Henryn tovereiden kanssakäymisistä hehkuvan aitoa lämpöä, ja tekstistä aitoa rakkautta näitä hahmoja kohtaan. He voivat olla fiktiivisiä, mutta heidän kohtalonsa ovat oikeiden ihmisten kohtaloita. Ihmisen seksuaalisen ja romanttisen suuntautumisen kirjavuus on ollut fakta siitä asti, kun ihminen tuli itsestään tietoiseksi. On mukava lukea viimekin tänä päivänä useakin kertomus, missä tarinan keskiössä, onnellisen loppunsa saamassa on myös muu kuin valkoinen heteropari.

Yhteenvetona

Tällaisia kirjoja tarvitaan lisää. Kirjailijaa itseään lainatakseni, tämän on tarkoituskin olla katsaus maailmaan, joka on omamme, mutta optimistisempi. Sellainen, missä Valkoisessa Talossa on nainen, kovalla työllä asemansa ansainnut. Sellainen, missä antiikkisen monarkian perillinen voi saada vanhan monarkian taipumaan. Red, White & Royal Blue on toiveikas, kuumottava, hauska ja hurmaava rakkaustarina paremmasta huomisesta.

Kysymyksiä? Kommentteja? En halua tehdä näistä postauksista ihan mitään hirmuisia romaaneja, joten lätisen ne pääasialliset ajatukseni vain. :) ♥

Ps. kirja löytyy ainakin Pirkanmaan kirjastosta niin fyysisenä painoksena kuin e-kirjana!